Syksyn retkupäivät Haapajärvellä

Marraskuun alussa järjestimme bretonipäivät Haapajärvellä Katajakankaan tilalla Näläkäsen kämpän toimiessa keskuspaikkana (nimi ei ollut tässä tapauksessa enne - ei päässyt näläkä yllättämään).

Vila jäi kotiin, mutta mukaan otin serkkujeni parivuotiaan Rötky-vizslan. Noutohommissa Rötky on luonnonlahjakkuus, mutta muutoin se on päässyt riistalle kovin vähän, eikä varmasti vieläkään tiedä mitä siellä metsässä pitäisi oikestaan tehdä. Fasaani oli koiralle ihan uusi tuttavuus, mutta saimme kuin saimmekin koiralle sen ensimmäiset kunnolliset riistatilanteet. Koira itse löysi fasaanit, ajautui liian lähelle ja linnut pörähtivät lentoon. Eli seisontakynnys jäi edelleen hakuseen, pitäisi pojan vain saada enemmän tilanteita.

Kaikenkaikkiaan erittäin hyvä paikka koiran treenaukseen! Lintutilanteita saatiin hyvin ja maasto vaihteli mukavasti - peltoja, joihin oli paikoin jätetty suojaisia metsäsaarekkeita. Ohjaajina meillä toimi tilan isäntä Kai Hiltunen sekä Sami Länsipää. Osallistujaporukka oli melko pieni, mutta yhteishenki sitäkin parempi. Palaute tapahtumasta oli kauttaaltaan positiivista ja jokainen sai varmasti mietteitä kotiin vietäväksi!

Hiltusen neuvot voisi kiteyttää seuraavasti: maastossa oman koiran seuraaminen ja tunteminen, oikea-aikainen käskyttäminen ja positiivinen palaute ovat onnistuneiden oppimistilanteiden kannalta erityisen tärkeitä. Siispä, kun koiran kanssa lähtee treenaamaan, sen työskentelyä on seurattava tarkaavaisesti! Muutoin riistatilanteissa ei ehdi reagoida tarpeeksi nopeasti ja siitä saatiinkin useampia esimerkkejä. Kun koira on jo mennyt puoli pellon mittaa perään, on yleensä aivan turhaa antaa käskyjä kuuroille korville ja yrittää saada sitä pysähtymään. Pysähtymiskäskyn on tultava ennen kuin koira ehtii edes ajatella peräänmenoa! Hiltunen myös painotti tottelevaisuuden merkitystä ja kertoi oman metodinsa perustuvan siihen, että tottelevaisuus koulutetaan ehdottomaksi ennen kuin koiran kanssa mennään riistalle.

Kuvia: http://paivik.kuvat.fi/kuvat/Muut%20koiratapahtumat/Bretonip%E4iv%E4t%2C%20syksy%202007/

1 comment 4 Marraskuu 2007 PaiviK

Zero ja Nata jänisjahdissa

Sunnuntaille olimme suunnittelleet Vesan kanssa pupujahtia kahden koiran voimin. Noin 10 aikaan kävinkin hakemassa serkkuni Tarjan ja veimme Zeron metsään, mutta se painui heti melko kauas… Nata ja Vesa saapuivat paikalle tunnin kuluttua. Nata ei paljoa tuhlaillut hakemiseen aikaa ja valeraskauden oireet oli karisteltu täysin kyydistä, sillä ajo lähti Natamaiseen tyyliin ihan läheltä melkein välittömästi löysättyämme koiran irti. Pian huomasimme myös Zeron haukkuvan jossain kaukana. Natan ajo kävi aivan tien vieressä ja kiersi viereisessä pajukossa jonkin aikaa. Jossain vaiheessa sille tuli hukka, se yritti kaivaa pupua esille vimmatusti ja kohta kuulimme jäniksen rääkyvän - Nata oli saanut sen kiinni! Lähdimme juosten katsomaan mitä pusikossa tapahtuu. Näin Natasta vilaukset ja pian huomasin sen takapuoli pystyssä pusikon keskellä. Jänis oli työnnetty kannonkoloon, siitä näkyi vain vähän valkoisia lumitossuja ja Nata pukki kuonolla lisää multaa ja sammalia päälle :D Tyttösen pettymyksesti ryöstimme aarteen ja hyvin auliisti se sen antoikin pois. Tarkemmin katsottuna jäniksellä näytti olevan toinen etujalka joskus katkennut ja luutunut kieroon.

Kun pupu saatiin suolistettua ja hurja päästettiin taas hakemaan, lähti aivan hetken kuluttua uusi ajo, joka tulikin suoraa Tarjaa kohti ja pupun juoksu loppui siihen. Jälleen suolistus, koira irti ja Nata kävi vielä jossain kauempana ajamassa pätkän. Zero oli koko ajan ollut kauempana tekemässä isompaa lenkkiä, sillä oli edessään ilmeisesti joku maratoonarijänis. Välillä kuulimme Zerren ajon, mutta tuuli oli kova ja aina ajon kiertäessä kauemmaksi ääni hävisi. Lähdin katsomaan herran touhuja, kun ei ajo näyttänyt tulevaan yhtään lähemmäksi. Löydettyäni koiran seurailin ajoa tovin, mutta se kulki hirveässä “rösselikössä”, eikä mistään löytynyt kunnon passipaikkaa josta olisi nähnyt edes paria metriä pidemmälle. Vesa ja Tarja ottivat Natan kiinni, joten noin kahden aikaan hain Zeronkin pois ja jätimme sen pupun jatkamaan juoksuaan.

Kyllä kelpais Natullekin..Oulunsalon hurja poseeraa saaliinsa ja isäntänsä kanssa

Add comment 28 Lokakuu 2007 PaiviK

Zerrelle kaato

Nata ja Vesa olivat tulleet aamusella Luotoon pupujahtiin mukanaan eräs rodusta kiinnostunut heppu. He olivat löysänneet Natan irti ja aivan hetken kuluttua läheltä oli lähtenyt ajo. Kaveri oli tuumaillut, että näköjään on joku muukin samalla alueella koiransa kanssa…mutta Natan äänihän se tietysti siellä jo raikui :D Nata oli näytösluontoisesti esittänyt mistä pienet venakot on tehty ;) Ajo oli kulkenut pitkän matkaa pois heidän autolta ja kun itse pääsin kotoa liikkeelle puolen päivän aikoihin, kävin ensin viemässä Zeron hakemaan samaan paikaan, jossa Vesan auto oli ja lähdin hakemaan kauas “eksynyttä” parivaljakkoa kyytiin. Natalla oli ajo katkennu aivan yhtäkkiä yleisön poistuttua, eikä se enää ollut lähtenyt hakemaan. Se käyttäytyi muutenkin kovin omituisesti - kaiveli vanhasta nuotion pohjasta makkaran paloja ja katseli puita. Hetken ihmeteltyämme neidin yhtäkkistä metsästysinnottomuutta, totesin että sillä on nisät täynnä maitoa - valeraskaus ja “lääkkeeksi” viikon verran palauttelua normaaliin mielentilaan.

Palasimme Vesan autolle, jonka lähelle olin Zeron aimmin jättänyt. Ajoa ei kuulunut joten huutelin Zeroa pois metsästä. Se tulikin luoksemme (herrasta on tullut jopa jossain määrin kuuliainen!), mutta palasi hakemaan ja jonkin ajan kuluttua läheltä kuului tupulilähtö, tuosta isosta koirasta lähtee lähes säälittävän kuuloinen “uiuiuiui” :D Totesimme, että ajominuutteja ei keräillä, vaan ammutaan heti kun mahddollista ja lähdetään kotiin kahvittelemaan. Pitkä ajosta ei tullutkaan, ehkä 5-10 minuuttia, jonka jälkeen Vesku pääsi ampumaan jäniksen.

Zero, Vesa ja puppeNatu-nassukka kyläilemässä meidän kotona jahtireissun jälkeen :)

Add comment 14 Lokakuu 2007 PaiviK

Oulun KV näyttelyssä turisteilemassa

Kerrankin näyttelyssä ihan vain turistina katselmassa koiria ja jututtamassa ihmisiä! Pystykorvakehällä tuli vietettyä kovasti aikaa, olivat niin kauniita että oli pakko jäädä katselemaan. Muistakin roduista näpsin kuvia, tuolla voi otoksia katsella: http://paivik.kuvat.fi/kuvat/Koiran%E4yttelyt/Oulu%20KV%206-7.10.2007/

16 comments 7 Lokakuu 2007 PaiviK

Ajokoiralappuja raapustamassa ja kuulumisia junkkarista

Päätin jättää tänä vuonna Junkkarin väliin, mutta koiratouhuilta en kuitenkaan säästynyt. Lauantai sujui osaltani leppoisasti Hailuodon ajokokeessa sihteerin hommissa täyttäen pöytäkirjoja. Kokeeseen starttasi 5 ajokoiraa, joista palkinnoilla pääsi kolme - yksi ykkönen ja kaksi kakkostulosta.

Junkkari-viikonloppuun bretoneita oli osallistunut ihan kiitettävästi, 17 vuonna 2006 syntynyttä bretonia. Ulkomuotoarvostelussa tuomari Erja Nummi oli jakanut 5 erinomaista. 7 hyvää, 3 tyydyttävää (suuri kok - kevyt ja kovin kesken kehityksen -rotutyyppi tyydyttävä) ja 1 koira oli pois. Ulkomuodoltaan rodun parhaaksi hän katsoi nartun Majaniemen Allspice Cola ja urosten paras oli Bono. Bretoneista 15 osallistui koe-osuuteen, joista neljä tuli kuitenkin palkituksi: Alpoksen Paddy NUO2, Albert, Amelie ja Bono NUO3.

1 comment 24 Syyskuu 2007 PaiviK

Muska ja Nata jänishommissa

Me Jannen ja Muskan kanssa lähdettiin Maasyvälle jänistä hakemaan, kun taas Päivi ja Hailuotoon Nataa treenailemaan tullut Vesku menivät Syökariin. 10.43 Musku löysättiin irti ja noin puolen tunnin päästä irtilaskusta huomasimme Muskan ottaneen hatkan. Tutkailimme sitä aina välistä ja se näytti menevän koko ajan vain kauemmaksi ja me päätimme kiertää autolla lähemmäksi. Puoli tuntia Muska meni mutkitellen aina vain kauemmaksi, kunnes se päättikin kääntyä takaisin lähtöpaikkaa kohti ja me lähdimme ajelemaan takaisin irtilaskupaikkaa kohti. Muska olikin meitä nopeampi ja oli vastassa juuri siellä missä auto oli ollut. Aukasimme oven ja Muska hyppäsi kiltisti kyytiin 11.59. Minkä perässä lie kävi, se jäi nyt arvoitukseksi. Joku auto oli ilmestynyt myös meidän äskeiselle parkkipaikalle, joten päätimme jo sen vuoksi vaihtaa paikkaa, vaikkakin se luultavasti oli vain joku marjastaja.

Toisessa paikassa Muska ehti hakea 19 minuuttia ja ajo lähti 12.26. Noin 18 minuuttia yhtenäistä moukuttamista ja siitä noin 20 minsaa harvaa haukkua. Sitten tuli tunnin tauko ettei mitään kuulunut. 14.02 se alkoi uudestaan antamaan ääntä ja ajoi 8 minsaa yhtäsoittoon ja sitten pätkittäin 40 minuuuttia. 14.45 koira otettiin kiinni. Puolta tuntia aiemmin olimme jo törmänneet Muskaan, mutta se ei vielä silloin halunnut lähteä, paineli vain menemään kauhiaa kyytiä. Näyttää kuitenkin siltä, että syksyn mittaan on ajotaitoa tullut lisää ja pitempiäkin pätkiä mennään jo sujuvasti :)

Add comment 16 Syyskuu 2007 Reetta

Musku jänistä etsiskelemässä

Lähdimme vesisateisena iltapäivänä Muska-neitoa käyttämään jänisjahdissa. Koiran löysäsimme 14.42 ja hakua kesti 44 minuuttia ennenkuin pitkäkorva löytyi. Muska ajeli tapansa mukaisesti noin 15 minsaa ilman hukkia ja katkoja. Mutta sitten ajo alkoi tökkiä ja välillä kuului muutamia haukahduksia. Noin 30 minuuttia ajon alkamisesta Muska törmäsi metässä Jannen jälkiin ja tuli niitä pitkin pois. No Janne ohjasi Muskan tietysti takaisin työmaalle ja noin 16.21 koira saikin jäniksen metkut selviteltyä ja ajo lähti jälleen käyntiin. Taas tuli semmoinen reilu 15 minsaa ketkeamatonta ajoa, sitten muutaman minuutin hukka ja taas vajaa 10 minuuttia yhtenäistä ajoa. Sen jälkeen kuului vain haukkusarjoja tai yksittäisiä haukahduksia. 17.08 Muska otettiin kesken ajon kiinni, se oli juuri ennen antanut minuutin haukkupätkän.

3 comments 16 Syyskuu 2007 Reetta

Muska kettuhommissa!

Janne ja Muska lähtivät kettujahtiin, kun haaskalla oli ollut liikettä. Janne oli löysännyt Muskan irti n. 6.15. ja koira oli heti löysäämispaikan tienristeyksestä löytänyt ketun jäljen, jota se lähti seuraamaan äänettömästi nokka maassa. 5 minuuttia Muska seurasi jälkeä äänettömästi, 10 minsaa harvakseltaan poukautellen, kunnes lähti varsinainen ajo. Ajo kesti noin 20-25 minsaa, johon sisältyi muutama pikku hukka. Lopulta ajo meni niin kauas, ettei Janne enää kuullut haukkua. Noin 8.00 Janne meni autolla lähemmäs ja kuuli Muskan ajavan siellä pätkittäin. Janne oletti ajotavasta, että Muskalla oli edessään jänis ja otti koiran kiinni. Ilmeisesti kettu oli mennyt vesillä olevaan rantaryttelikköön ja onnistui siellä menemään Muskalta hukkaan :( Kyseiseen kohtaan oli muiden kettukoirien ajotkin nyt syksyllä loppuneet. Korkealla käynyt merivesi oli jäänyt kyseiseen peränteeseen, ja pajut sekä rydit oli näin ollen veden vallassa. Ihan rannassa oli sitten vain karikkoa. Paha paikka.

Noin 8.30 Janne löysäsi Muskan uudestaan irti, mutta koira ei löytänyt enää haisevia jälkiä. 9.10 koira kiinni.

3 comments 14 Syyskuu 2007 Reetta

Musku iltahaulla

Lähdimme Muskua käyttään Ryöppäässä jäniksiä etsimässä, kun valoisaa aikaakin oli vielä jäljellä. Koira löysättiin 18.59. irti ja hakua kesti 26min kunnes ajo lähti. Muska antoi pupulle kunnolla vauhtia ja ajo häipyi kuulumattomiin. Ainakin 13 minuttiia ääntä tuli kunnolla, mutta jänis ilmeisesti tuli kovasti mutkitellen takaisin, kun ajo alkoi pätkiä aikalailla. 20.25 ajo tuli tielle ja koiralla siinä jonkin sortin hukka. Katsoimme iltalenkin täyttyneen ja päätimme ottaa koiran kiinni. 20.36 lähettiin kotia kohti.

Add comment 13 Syyskuu 2007 Reetta

Heikkoa jänisduunia Muskalta

Sunnuntai-päivän ratoksi lähdimme Jannen ja Muskan kanssa puputreeneihin. Koiran löysäsimme irti noin kymmenen aikohin. Muska lähti innokkaasti jänistä hakemaan mut aika kului ja ajettavaa ei tahtonut löytyä, niin päätimme ottaa koiran kiinni ja siirtyä eri paikkaan.

Autolla siirtymässä ollessamme eteemme hyppäsi pieni jänis, joka lähti juokseen edellämme. Jänis näytti olevan melko väsynnyt, eikä jaksanut hypätä jyrkän raviojan yli. Muskukin huomasi varsin pian jänön pompottelevan automme edessä ja alotti täyden ajon autossa. Jannen kanssa emme voineen olla nauramatta muskun ajolle ja jänis tuntui vain jaksavan juosta auton edessä. Pahimmasta naurukohtauksesta selvittyämme hoksasimme ottaa videota muskusta :D Kilometrin jänis ehti juosta auton edessä ennen kuin tuli kahlun paikka ja jänis pääsi tieltä pois. Luultavasti jäniksen perässä oli ajopeli, mut nyt taisi sille tulla ikihukka ja jänönpojalle pidempi lepotauko.

Päästimme Muskan uudestaan pupua hakemaan 11.59, mut nytkin tuntui Muskan nokka olevan ihan tukossa tai sitten sitä vain ketutti ;) , kun jänistä ei alkanut löytyä. Lopulta Janne kävi ajemassa Muskalle pupun liikkeelle…Musku törmäsikin pupun jälkeen muutaman minsan päästä ja ajeli sitä todella vauhdikkaasti 5-6 minuuttia, kunnes jänö tuli soratielle ja Muskulle hukka. Se yritti etsiä pupua noin 20 minsaa eikä sitä tahtonut löytyä, joten päätimme ottaa Muskan kiinni ja lähteä kotio kahvin keittoon 13.10.

1 comment 9 Syyskuu 2007 Reetta

Reino-beaglen touhuja seuraamassa

Natan omistaja Vesa oli Luodossa pupujahdissa, koirana tällä kertaa Reino-beagle. Lähdettiin serkun kanssa vaihteeksi kuuntelemaan tommosen lypsyjakkaran menoa. Aluksi oli melko tahmeaa puuhaa, haku oli näin Zeron ja Natan otteisiin tottuneen näkökulmasta melkoisen suppeaa ja hidasta… No ajo saatiin lopulta (lähes epätoivoon vaipuneena :D ) ja Vesa päätti jäniksen päivät.

Reiskan nassuJahtikaverin herkkuhetkiJa sitten mennään taas!

Reino, koko nimeltään Konttikuusen ReinoReiska-poika poseeraaReino ja pupu

3 comments 8 Syyskuu 2007 PaiviK

Hukkapupuja ja kaato

Lähdettiin Muskan kans jänisjahtiin. 8.00 koira irti ja 12 minsan päästä ajo lähtikin. Janne ei antanut jänikselle armoa ja kaato tapahtui heti 8.16. Musku ei kuitenkaan tullut ihan heti kaadolle, vaan sille ehti tulla hukka ampumisen aikoihin. Lopulta Muska löysi jäniksen seuraamalla jälkeä pitkin, mutta lähti heti hakemaan uusia tupsuhäntiä.

9.11 lähti uusi ajo jota kesti 15 minuuttia kunnes Muskalle tuli vaikean oloinen hukka soratielle. Janne näki kuitenkin jäniksen tiemetkut ja ohjasi Muskan oikeille jäljille ja ajo jatkui. 9.42 koiralla tuli pahempi hukka ja ajon jatkumista odotellessa poimimme pari ämpäriä puolukkaa :) 11.01 koira vihdoin selvitti hukan tai sitten otti uuden jäniksen. Koira ehti antaa jänikselle vain 15 minsan alkuvauhdit, kun se meni jo soratiellä ikihukkaan. 12.00 otimme koiran kiinni ja lähdimme kotia.

3 comments 8 Syyskuu 2007 Reetta

Muska jänistä juoksuttamassa

Lähdettiin Päivin kanssa Muskua reenauttamaan Salmen taakse. Musku löysättiin 18.13 hakemaan kun ei lähistöllä kuulunut eikä näkynyt ketään.  Kuitenkin melkein saman tien toinen koira ilmestyi tielle suoran päähän, ja hetken tuijoteltuamme totesimme että se oli venakko! Ensin kävi mielessä, että Zero oli karannut, mutta saaresta löytyy kolmaskin venakko ja ilmeisesti se oli kyseessä. Muska juoksi rotutoveria katsomaan, mutta iso kaveri ei ollutkaan kovin myötämielinen. Muska tulikin kutsumalla pois, otimme sen kiinni ja siirryimme eri paikkaan. 18.38 koiruli uudestaan irti ja 18.52 ajo jo lähtikin. Koira ajelikin ihan mukavasti puoli yhdeksään asti ja Päivi pääsikin jänistä pikkasen hätyyttään. Viimeinen tunti olikin sitten pätkittäistä ajoa sekä haukku sarjoja. 21.25 Muska otettiin kiinni, vaikka se ei ensin meinannut millään tulla vaikka huudeltiin. Auto kun laitettiin päälle hyrisemään, niin johan tuli koirallekkin kiire kotiin :D

3 comments 1 Syyskuu 2007 Reetta

Jänistreeniä Muskalle

Tulimme Jannen kanssa iltapäivällä Oulusta Luodon puolelle ja hoksattiin, että lähdetäänpä käyttämään Muskua metsässä. Löysäsimme tyttösen 19.20 Salmen takana hakemaan. Ajo lähtikin 15 minuutin päästä. Jänis veteli ensin melkein kuulumattomiin ja palaili sitten mutkitellen lähtäpaikkaa kohti. Muskun äänenanto alkoi huonontua ajon jatkuessa, kunnes 20.30 sillä tuli hukka hiekkatielle. Koira kovasti yritti selvitellä jäniksen kolttosia, mutta me päätimme pilata ilon ja pääimme illan ottamalla Muskan autoon.

3 comments 31 Elokuu 2007 Reetta

Villeri-killeri-tuholaistorjuja

Usein, kun olen Hailuodossa ja käyn Muskalle ja Zerolle viemässä illalla tarhaan ruokakupit, päästän Vilan samalla ovenavauksella irti pihalle iltapissalle. Niin tein tälläkin kertaa. Yleensä Viltsu seurailee milloin menen sisälle ja tulee samalla ovenavauksella tai viimeistään vähän ajan kuluttua. Nytpä sitä ei kuulunutkaan takaisin, vaikka tulin sisälle ja kävin kohta katselemassa onko mummeli ilmestynyt oven taakse. Pimeässä en viitsinyt lähteä etsimään ja kuulokin on 13-vuotiaalla jo sen verran huono että on aika turhaa yrittää kutsua sitä, joten palasin sisälle odottelemaan.

Parinkymmenen minuutin kuluttua isäni tuli huutelemaan ulko-ovelle, että tulkaapas katsomaan mitä täältä löytyi. Hän oli ollut pihalla töitä tekemässä kun oli kuullut tarhalta haukkumista ja mennyt katsomaan - Vila oli siellä ollut kuollut rusakonpoika suussa! Se oli ilmeisesti luullut minun olevan vielä venakoiden luona ja olisi tullut esittelemään saalistaan. Aiemmin päivällä olimme katselleet rusakonpojan hakevan sateensuojaa takapihan marjapuskien alta, ilmeisesti sama pieni pupuparka joutui nyt Viltsun saaliiksi :( Takapihalla oli varmasti käyty melkoinen kisailu. No pieni Suuri Saalistaja toimi vaistojensa mukaisesti, oli ylpeä jahtinsa tuloksesta ja sai ansaitsemasta kehut!

Vila ja rusakkoparka

3 comments 26 Elokuu 2007 PaiviK

Newer Posts Older Posts


Kirjoitukset kuukausittain

Kirjoitukset aiheittain

Linkit

Hallinta