Zero kaupunkilaiseksi

Zerre on nykyään entistä enemmän minun koirani ja sen mielen virkistys on käytännössä jäänyt vastuulleni erityisesti nyt, kun Janne on keskittynyt Muskan kanssa kettujahteihin. Metsäreissut ovat kuitenkin jääneet melko vähälle osaltani, eikä Zeron kanssa ole touhuiltu riittävästi Sillä on nykyään muutenkin Hailuodossa turhan vähän virikkeitä, etenkin kun Muska on viime aikoina viettänyt paljon aikaa Oulun puolella.

Asian korjaamiseksi herrakin muutti taas vaihteeksi Ouluun kanssani, jottei masennu ihan kokonaan! Nyt aloitetaan taas tokon kertaaminen, mikä on tarpeen, sillä sen verran on taukoa pidetty, että homma tahtoo mennä höseltämisen puolelle. Zeron kanssa on kuitenkin mukavaa ja palkitsevaa puuhailla. Vaikka se on melko “hönö”, niin oppiminen on nopeaa ja intoa löytyy, kunhan sen vain saa ensin motivoitua sopivasti. Jossain vaiheessa Zero on ottanut tavaksi äristä lenkeillä vieraille koirille, samoin se on alkanut vahtimaan enemmän tarhassa ollessaan. Aiemminhan se oli turhankin innostunut tekemään tuttavuutta kaikkien koirien kanssa. Noh, palaillaan taas minun diktatuuriin ja palautetaan herran mieleen hyvät käytöstavat. Hihnakulkemisen perusteiden kertaamista ja tokosulkeisia on siis lähiviikkojen ohjelmassa.

Ohessa vielä muutama kuva Serppelistä.

3 comments Marraskuu 25th, 2007 PaiviK

Syksyn retkupäivät Haapajärvellä

Marraskuun alussa järjestimme bretonipäivät Haapajärvellä Katajakankaan tilalla Näläkäsen kämpän toimiessa keskuspaikkana (nimi ei ollut tässä tapauksessa enne - ei päässyt näläkä yllättämään).

Vila jäi kotiin, mutta mukaan otin serkkujeni parivuotiaan Rötky-vizslan. Noutohommissa Rötky on luonnonlahjakkuus, mutta muutoin se on päässyt riistalle kovin vähän, eikä varmasti vieläkään tiedä mitä siellä metsässä pitäisi oikestaan tehdä. Fasaani oli koiralle ihan uusi tuttavuus, mutta saimme kuin saimmekin koiralle sen ensimmäiset kunnolliset riistatilanteet. Koira itse löysi fasaanit, ajautui liian lähelle ja linnut pörähtivät lentoon. Eli seisontakynnys jäi edelleen hakuseen, pitäisi pojan vain saada enemmän tilanteita.

Kaikenkaikkiaan erittäin hyvä paikka koiran treenaukseen! Lintutilanteita saatiin hyvin ja maasto vaihteli mukavasti - peltoja, joihin oli paikoin jätetty suojaisia metsäsaarekkeita. Ohjaajina meillä toimi tilan isäntä Kai Hiltunen sekä Sami Länsipää. Osallistujaporukka oli melko pieni, mutta yhteishenki sitäkin parempi. Palaute tapahtumasta oli kauttaaltaan positiivista ja jokainen sai varmasti mietteitä kotiin vietäväksi!

Hiltusen neuvot voisi kiteyttää seuraavasti: maastossa oman koiran seuraaminen ja tunteminen, oikea-aikainen käskyttäminen ja positiivinen palaute ovat onnistuneiden oppimistilanteiden kannalta erityisen tärkeitä. Siispä, kun koiran kanssa lähtee treenaamaan, sen työskentelyä on seurattava tarkaavaisesti! Muutoin riistatilanteissa ei ehdi reagoida tarpeeksi nopeasti ja siitä saatiinkin useampia esimerkkejä. Kun koira on jo mennyt puoli pellon mittaa perään, on yleensä aivan turhaa antaa käskyjä kuuroille korville ja yrittää saada sitä pysähtymään. Pysähtymiskäskyn on tultava ennen kuin koira ehtii edes ajatella peräänmenoa! Hiltunen myös painotti tottelevaisuuden merkitystä ja kertoi oman metodinsa perustuvan siihen, että tottelevaisuus koulutetaan ehdottomaksi ennen kuin koiran kanssa mennään riistalle.

Kuvia: http://paivik.kuvat.fi/kuvat/Muut%20koiratapahtumat/Bretonip%E4iv%E4t%2C%20syksy%202007/

1 comment Marraskuu 4th, 2007 PaiviK