Zero ja Nata jänisjahdissa
Sunnuntaille olimme suunnittelleet Vesan kanssa pupujahtia kahden koiran voimin. Noin 10 aikaan kävinkin hakemassa serkkuni Tarjan ja veimme Zeron metsään, mutta se painui heti melko kauas… Nata ja Vesa saapuivat paikalle tunnin kuluttua. Nata ei paljoa tuhlaillut hakemiseen aikaa ja valeraskauden oireet oli karisteltu täysin kyydistä, sillä ajo lähti Natamaiseen tyyliin ihan läheltä melkein välittömästi löysättyämme koiran irti. Pian huomasimme myös Zeron haukkuvan jossain kaukana. Natan ajo kävi aivan tien vieressä ja kiersi viereisessä pajukossa jonkin aikaa. Jossain vaiheessa sille tuli hukka, se yritti kaivaa pupua esille vimmatusti ja kohta kuulimme jäniksen rääkyvän - Nata oli saanut sen kiinni! Lähdimme juosten katsomaan mitä pusikossa tapahtuu. Näin Natasta vilaukset ja pian huomasin sen takapuoli pystyssä pusikon keskellä. Jänis oli työnnetty kannonkoloon, siitä näkyi vain vähän valkoisia lumitossuja ja Nata pukki kuonolla lisää multaa ja sammalia päälle 
Tyttösen pettymyksesti ryöstimme aarteen ja hyvin auliisti se sen antoikin pois. Tarkemmin katsottuna jäniksellä näytti olevan toinen etujalka joskus katkennut ja luutunut kieroon.
Kun pupu saatiin suolistettua ja hurja päästettiin taas hakemaan, lähti aivan hetken kuluttua uusi ajo, joka tulikin suoraa Tarjaa kohti ja pupun juoksu loppui siihen. Jälleen suolistus, koira irti ja Nata kävi vielä jossain kauempana ajamassa pätkän. Zero oli koko ajan ollut kauempana tekemässä isompaa lenkkiä, sillä oli edessään ilmeisesti joku maratoonarijänis. Välillä kuulimme Zerren ajon, mutta tuuli oli kova ja aina ajon kiertäessä kauemmaksi ääni hävisi. Lähdin katsomaan herran touhuja, kun ei ajo näyttänyt tulevaan yhtään lähemmäksi. Löydettyäni koiran seurailin ajoa tovin, mutta se kulki hirveässä “rösselikössä”, eikä mistään löytynyt kunnon passipaikkaa josta olisi nähnyt edes paria metriä pidemmälle. Vesa ja Tarja ottivat Natan kiinni, joten noin kahden aikaan hain Zeronkin pois ja jätimme sen pupun jatkamaan juoksuaan.
Add comment Lokakuu 28th, 2007 PaiviK
Ajo oli kulkenut pitkän matkaa pois heidän autolta ja kun itse pääsin kotoa liikkeelle puolen päivän aikoihin, kävin ensin viemässä Zeron hakemaan samaan paikaan, jossa Vesan auto oli ja lähdin hakemaan kauas “eksynyttä” parivaljakkoa kyytiin. Natalla oli ajo katkennu aivan yhtäkkiä yleisön poistuttua, eikä se enää ollut lähtenyt hakemaan. Se käyttäytyi muutenkin kovin omituisesti - kaiveli vanhasta nuotion pohjasta makkaran paloja ja katseli puita. Hetken ihmeteltyämme neidin yhtäkkistä metsästysinnottomuutta, totesin että sillä on nisät täynnä maitoa - valeraskaus ja “lääkkeeksi” viikon verran palauttelua normaaliin mielentilaan.
