Posts filed under 'Sekalaisia jahtijuttuja'
Sunnuntaille olimme suunnittelleet Vesan kanssa pupujahtia kahden koiran voimin. Noin 10 aikaan kävinkin hakemassa serkkuni Tarjan ja veimme Zeron metsään, mutta se painui heti melko kauas… Nata ja Vesa saapuivat paikalle tunnin kuluttua. Nata ei paljoa tuhlaillut hakemiseen aikaa ja valeraskauden oireet oli karisteltu täysin kyydistä, sillä ajo lähti Natamaiseen tyyliin ihan läheltä melkein välittömästi löysättyämme koiran irti. Pian huomasimme myös Zeron haukkuvan jossain kaukana. Natan ajo kävi aivan tien vieressä ja kiersi viereisessä pajukossa jonkin aikaa. Jossain vaiheessa sille tuli hukka, se yritti kaivaa pupua esille vimmatusti ja kohta kuulimme jäniksen rääkyvän - Nata oli saanut sen kiinni! Lähdimme juosten katsomaan mitä pusikossa tapahtuu. Näin Natasta vilaukset ja pian huomasin sen takapuoli pystyssä pusikon keskellä. Jänis oli työnnetty kannonkoloon, siitä näkyi vain vähän valkoisia lumitossuja ja Nata pukki kuonolla lisää multaa ja sammalia päälle
Tyttösen pettymyksesti ryöstimme aarteen ja hyvin auliisti se sen antoikin pois. Tarkemmin katsottuna jäniksellä näytti olevan toinen etujalka joskus katkennut ja luutunut kieroon.
Kun pupu saatiin suolistettua ja hurja päästettiin taas hakemaan, lähti aivan hetken kuluttua uusi ajo, joka tulikin suoraa Tarjaa kohti ja pupun juoksu loppui siihen. Jälleen suolistus, koira irti ja Nata kävi vielä jossain kauempana ajamassa pätkän. Zero oli koko ajan ollut kauempana tekemässä isompaa lenkkiä, sillä oli edessään ilmeisesti joku maratoonarijänis. Välillä kuulimme Zerren ajon, mutta tuuli oli kova ja aina ajon kiertäessä kauemmaksi ääni hävisi. Lähdin katsomaan herran touhuja, kun ei ajo näyttänyt tulevaan yhtään lähemmäksi. Löydettyäni koiran seurailin ajoa tovin, mutta se kulki hirveässä “rösselikössä”, eikä mistään löytynyt kunnon passipaikkaa josta olisi nähnyt edes paria metriä pidemmälle. Vesa ja Tarja ottivat Natan kiinni, joten noin kahden aikaan hain Zeronkin pois ja jätimme sen pupun jatkamaan juoksuaan.


Lokakuu 28th, 2007
PaiviK
Nata ja Vesa olivat tulleet aamusella Luotoon pupujahtiin mukanaan eräs rodusta kiinnostunut heppu. He olivat löysänneet Natan irti ja aivan hetken kuluttua läheltä oli lähtenyt ajo. Kaveri oli tuumaillut, että näköjään on joku muukin samalla alueella koiransa kanssa…mutta Natan äänihän se tietysti siellä jo raikui
Nata oli näytösluontoisesti esittänyt mistä pienet venakot on tehty
Ajo oli kulkenut pitkän matkaa pois heidän autolta ja kun itse pääsin kotoa liikkeelle puolen päivän aikoihin, kävin ensin viemässä Zeron hakemaan samaan paikaan, jossa Vesan auto oli ja lähdin hakemaan kauas “eksynyttä” parivaljakkoa kyytiin. Natalla oli ajo katkennu aivan yhtäkkiä yleisön poistuttua, eikä se enää ollut lähtenyt hakemaan. Se käyttäytyi muutenkin kovin omituisesti - kaiveli vanhasta nuotion pohjasta makkaran paloja ja katseli puita. Hetken ihmeteltyämme neidin yhtäkkistä metsästysinnottomuutta, totesin että sillä on nisät täynnä maitoa - valeraskaus ja “lääkkeeksi” viikon verran palauttelua normaaliin mielentilaan.
Palasimme Vesan autolle, jonka lähelle olin Zeron aimmin jättänyt. Ajoa ei kuulunut joten huutelin Zeroa pois metsästä. Se tulikin luoksemme (herrasta on tullut jopa jossain määrin kuuliainen!), mutta palasi hakemaan ja jonkin ajan kuluttua läheltä kuului tupulilähtö, tuosta isosta koirasta lähtee lähes säälittävän kuuloinen “uiuiuiui”
Totesimme, että ajominuutteja ei keräillä, vaan ammutaan heti kun mahddollista ja lähdetään kotiin kahvittelemaan. Pitkä ajosta ei tullutkaan, ehkä 5-10 minuuttia, jonka jälkeen Vesku pääsi ampumaan jäniksen.


Lokakuu 14th, 2007
PaiviK
Natan omistaja Vesa oli Luodossa pupujahdissa, koirana tällä kertaa Reino-beagle. Lähdettiin serkun kanssa vaihteeksi kuuntelemaan tommosen lypsyjakkaran menoa. Aluksi oli melko tahmeaa puuhaa, haku oli näin Zeron ja Natan otteisiin tottuneen näkökulmasta melkoisen suppeaa ja hidasta… No ajo saatiin lopulta (lähes epätoivoon vaipuneena
) ja Vesa päätti jäniksen päivät.






Syyskuu 8th, 2007
PaiviK
Tänään pojat oli ampuneet hanhia ja pari oli menny hukkaankin, joten koirat pääsivät töihin. Vila oli ollut koko aamun jahdissa mukana ja oli löytänyt yhden haavakkohanhen. Toista hanhea Vila oli tuloksetta käynyt etsimässä, mutta väsy alkoi painaa vanhusta, joten hommiin pääsi tuoreempi koira Muska. Musku löysikin hanhen kuolleena pellosta
Hyvä Mukku ja Viltsu, linnut tuli kerättyä talteen!
Elokuu 21st, 2007
Reetta
Sorsastuksen aloituksessa Muska oli Päivin kanssa käynyt etsimässä Jannella ja sen kavereilla hukkaan menneitä lintuja. Kolme sorsaa Muska olikin löytänyt!
Elokuu 20th, 2007
Reetta